Kysyin seuraajiltamme salietiketin ydinkohdista, kirjoitetuista ja kirjoittamattomista säännöistä sekä sekalaisia henkilökohtaisia toiveita Facebookissa, Instagramissa sekä Twitterissä. Vastauksia tuli 250+ yhdessä vuorokaudessa. Tästä muutama aloittelija ihan perustellusti kysyi, että “uskaltaako sinne salille tulla ollenkaan kun on noin karmeen monta asiaa muistettavana ettei ole ihmisten tiellä?”
Summailin toiveita yhteen ja huomasin, että moni niistä oli sama asia sanottuna eri sanoin ja hyvä puoli se, että näitä kaikkia tolkun tyypit toteuttaa jo ihan jokapäiväisessä arjessa.
Meillä Pasilan salilla käy kuukausitasolla sellaiset 500-700 eri ihmistä treenamassa omatoimisesti ja valmennuksessa eikä näistä asioista ole koskaan tullut mitään kriisiä. Joten miltä ikinä seuraava teksti kuulostaakaan, kenttäkokeiden perusteella ne on erittäin mahdollista saada toimimaan isollakin joukolla.
Sitten asiaan.
Etikettiohje #1: KYseisellä Salilla saa tehdä sitä mitä kyseisellä salilla saa tehdä
Suurin mielipiteiden jakaja oli se, että mitä salilla saa ja ei saa tehdä ja mikä kuuluu salille ja mikä ei kuulu. Markkinatalous on hoitanut sen, että nykypäivänä on konsepteja joka lähtöön ja valinnanvaraa moneen makuun. Lopulta salin säännöt ja etiketit syntyvät salin omistajan ja henkilökunnan toimesta, toki tolkun omistaja kuuntelee myös salikävijöiden toiveita. Selvää on, että kun toiveita esittää vuodessa esim. 1000 eri ihmistä niin ihan kaikkia ei pystytä toteuttamaan.
Entä kuuluuko salille hifistelylaitteet vai pitääkö olla vapaita painoja? Saako öristä ja karjua kun nostaa vai pitääkö olla hiljaa? Saako painoja pudottaa vai pitääkö laskea rauhallisesti? Pitääkö magnesiumin käyttö kieltää vai ei? Nämä ovat juuri näitä kysymyksiä, jotka osuvat tuohon konseptiasiaan. Otetaan muutamia esimerkkejä.
Kun työntää tai tempaa 80kg+ suorille käsille pään yläpuolelle, turvallisin keino saada se takaisin lattialle on pudottaminen. Kun vetää maasta omaa uutta ennätystä, magnesiumin hierominen kämmeniin auttaa ja lopuksi tangon laskeminen lattialle hitaasti voi olla jokseenkin vaikeaa. Joskus kyykkysarjan viimeinen toistoon pitää laittaa kaikki peliin sielua ja ruumista myöden, joten siitä voi lähteä ääntä ja jos toisto jää vajaaksi, putoaa tanko turvaraudoille ja taas lähtee lisää meteliä. Tällaisia tilanteita meillä tapahtuu salilla päivittäin ja on ollut mukava huomata miten se tuntuu olevan ok kaikille ensikertalaisista kilpaurheilijoihin pitkälti siitä syystä, että ihmiset tykkää salin kokonaiskonseptista, hengestä ja hyväksyy erilaiset ihmiset erilaisin lähtökohdin ja tavoittein.
En sanoisi, että on olemassa vääriä saleja ja oikeita saleja vaan on olemassa erilaisia saleja. Näistä kukin käy testaamalla löytämässä itselleen parhaiten kulloiseenkin hetkeen sopivan.
Esimerkkinä muualta elämästä. Jos lauantai-iltana pitkän työviikon jälkeen haluat harmoniaa ja rauhaa, silloin ei kannata marssia rokkibaariin ja vaatia musiikkia, puheensorinaa ja ihmisten naurua lopetettavaksi vaan olla kotisohvalla tai etsiä rauhallinen viinibaari istuskeltavaksi. Samoin jos haluaa nostellessa pöllytellä mankkua, öristä ja pudotella painoja, kannattaa etsiä siihen parhaiten sopiva paikka eikä mennä lempeälle hyvinvointistudiolle vaatimaan konseptin muuttamista sinun tarpeisiisi sopivaksi.
Salille siis kuuluu juuri sitä mitä kyseiselle salille kuuluu. Tämä taas syntyy konseptin, omistajan ja jäsenistön yhdessä luomana. Jos olet jostain asiasta vähän epävarma, kannattaa käydä kysymässä vaikka salin tiskiltä tai kanssatreenaajilta.
etikettiohje #2: Treenaa salilla kuin se olisi jonkun erittäin suuresti arvostamasi henkilön elämäntyö
Moni salillakävijä ja konkari kannustaa siihen, että pidetään laitteista, välineistä ja tiloista hyvää huolta. Näin kaikilla on mukavampi treenata, välineet pysyy ehjänä ja tilat viihtyisinä. Tätä koitetaan välillä tiivistää niin, että “ole salilla kuin se olisi omasi” mutta moni (esim. minä) asuu asunnossa, joka on kuin myrskyn jälijltä eikä huolla autoa tai polkupyörää kovinkaan säännöllisesti, joten ehkä se ei ole hyvä nyrkkisääntö. Mietinkin, että mitä jos suhtautuisi saliin kuin se olisi jonkun erittäin suuresti arvostamasi henkilön elämäntyö. Millaisella pieteetillä tällöin kohtelisit välineitä ja yhteisiä tiloja?
Jos sheikkeristä leviää palautusjuomat salin tai pukuhuoneen lattialle, siivoaisitko ne Arnold Schwarzeneggerin omistamalla salilla?
Kolmen lapsen yksinhuoltajaäiti on paiskinut töitä vuosikausia, hakenut isolla riskillä pankista lainan ja perustanut unelmiensa kuntosalin, heittäisitkö sen kattoon nuuskan tai jättäisitkö niistetyn nenäliinasi pukuhuoneen lattialle kun se meni roskiksesta vähän ohi?
Pudottaisitko Jeesus Nasaretilaisen yli 1000 euron levytangon tyhjänä nostolavalle näin, jolloin sen jouhevaan nostoon aivan viimeisen päälle optimoidut laakerit on ihan suotta jokseenkin kovilla?
Jos isomummosi olisi talvisodan jälkeen perustanut perheyrityksenä kuntosalin ja laittanut henkilöauton verran rahaa käsipainoihin, heittäisitkö ne sarjan jälkeen miten sattuu kulma edellä lattialle? Siten, että kalliitkin välineet ottavat ajan myötä ikävää osumaa kuvan osoittamasta kohdasta ja edullisemmat murtuvat poikki käyttökelvottomiksi vai koittaisitko parhaasi mukaan laskea ne fiksusti lattialle?
Olen itse käynyt kuntosaleilla vuodesta 1996 ympäri maapallon ja omistanut yhden reilut neljä vuotta. Voin vakuuttaa, että saleilla voi tehdä jos jonkinlaisia juttuja, sekoitella palkkareita, hikoilla, käyttää magnesiumia, heitellä, pudotella, hyppiä, jne. yms. tms. ja paikat pysyy siistinä ja kunnossa. Ainoa mitä tarvitaan on, että tolkun ihminen edes vähän muistaa huomioida muita ihmisiä, välineitä ja tiloja.
Meillä on aina saanut käyttää nostaessa magnesiumia. Ohessa kuva tältä aamupäivältä miten siistiltä magnesiumsäiliön ympäristö näyttää kun sitä laitetaan käsiin siinä säiliön päällä eikä pöllytellä pitkin salia kun siihen ei varsinaisesti ole tarvetta.
Kenenkään ei siis tarvitse salille tullessaan vetää silkkihansikkaita kouraan eikä huopatossuja jalkaan, jotta mikään ei vain mene rikki. Salilla osa välineistöstä (pallot, kuminauhat, ruohomatot, loikka-aidat, steppilaudat, jne.) on kulutustavaraa, jotka on tottakai pakko uusia tasaisin väliajoin. Samaan aikaan on hyvä muistaa, että tangot, käsipainot, kyykkyräkit ja muut on valmistettu niin, että arkeologit kaivaa ne 5000 vuoden päästä esiin ja ihmettelee, että mitähän homo sapiens näillä teki silloin 2000-luvun alussa.
Kaikkien näiden välineiden sekä tilojen käyttöikää ja viihtyisyyttä on siis mahdollista pidentää käyttämällä niitä kuten käyttäisit, jos ne omistaisi joku suuresti arvostamasi henkilö.
Etikettiohje #3: käytön jälkeen laita Välineet takaisin paikoilleen
Yleisessä keskustelussa tämä on kaikkein eniten esiin nostettu toive salietiketissä. Tämähän on erityisesti aloittelijoille hyvä uutinen sillä laittamalla välineet - eli mitä ikinä otatkaan treenissä käyttöösi - käytön jälkeen takaisin sille kuuluvalle säilytyspaikalle niin olet toteuttanut paatuneimmankin salimaken ja punttipirkon ylimmän toiveen ja ansainnut heidän rispektin.
Eli käsipainot ja levypainot takaisin telineisiin, pallot hyllyyn, taljojen kahvat niille kuuluviin paikkoihin jne. Hyvällä salilla kaikelle välineistölle on aina joku paikka, yleensä se on joku muu kuin sekalainen paikka keskellä salin lattiaa, keskellä toiminnallisen treenin ruohomattoa, tms.
Olet aloittamassa toiminnallista treeniä salkkujen, kelkkojen, merimieskävelyn ja köysien kanssa, kumpi alla olevista on kiva juttu ja kummasta saa välittömän refluksikohtauksen? Eikö olisi kiva jos edellinen treenaaja olisi vienyt käyttämänsä painot paikalleen ja treenivälineet niille kuuluville paikoille niin ei tarvitse haahuilla ympäri salia etsimässä missä mikäkin on tai kantaa toisten jättämiä painoja telineisiin?
Ei tarvitse olla järjestelytieteen dosentti ymmärtääkseen kumpi alla olevista painotelineistä on jokaiselle salikävijälle mukavampi kokemus. Verkko on pullollaan keskusteluja siitä, että millä korkeudella raskaat ja kevyet kiekot tulisi olla mutta todella pitkälle päästään jos samanpainoiset painot ovat samoissa tapeissa, lukot omissaan, jne.
Mitä ikinä salilla onkaan käytössä treenivälineinä (vastuskumeja, käsipainoja, levypainoja, painoliivejä, köysiä, kahvakuulia, palloja, säkkejä, yms.) niin usein kaikelle on oma paikkansa. Alla vasemmalla ns. tolkun tyyppi -järjestys vastuskumeille, oikealla ns. I don’t want to live on this planet anymore -järjestys. Jopa kolmesti viikossa aamulla klo 05.00 imuroivaa siivoojaa närästää kun imuri menee takalukkoon oranssin vastuskumin päädyttyä lattialta imurin koneistoon.
Eli summauksena: tolkun tyypithän toteuttaa tätä arjessa jo valmiiksi, joten kyseessä ei ole mikään kohtuuton toive salietikettiin. Aivan kuten Prisman 20m pitkällä maitohyllyllä on mukava asioida kun tuotteet ovat järjestyksessä ja kaikelle on oma paikkansa, samoin kuntosalilla. Käytön jälkeen tavaroiden paikoilleen laittaminen ei siis ole mistään muusta kiinni kuin siitä, että muistaa sen tehdä. Pieni juttu ja siitä tulee jokaiselle salikävijälle hyvä fiilis.
etikettiohje #4: ota muut treenaajat ja salinkäyttäjät huomioon
Tämän otsikon alle tuli pitkä lista erilaisia toiveita. Osa näistä käsiteltiin jo ensimmäisessä kohdassa, jossa kyseisen salikonseptin alla tulee lista toiveita ja sääntöjä. Niiden lisäksi seuraavia asioita toivotaan:
Anna jokaiselle treenirauha. Joku treenaa luurit päässä ja haluaa olla omissa oloissaan ja keskittyä treeniin. Tunti salilla saattaa olla perheenisän/äidin ainoa oma hetki työnpäivän ja kotiarjen välissä. Yksi treenaa kiertoharjoittelua hiki hatussa, toinen voimanostoa 10 minuutin tauoilla ja kolmannelle salitreeni on kavereiden kesken neljä tuntia kestävä elämäntapa. Kaikki nämä ovat ok eivätkä mitenkään väärä tapa käyttää kuntosalia, kunhan muut otetaan omassa tekemisessä huomioon.
Ole fiksu äläkä kommentoi kenenkään vartaloa mitenkään. Valmentajan ja valmennettavan välillä voi olla paikallaan keskustella kehonkoostumuksen terveysvaikutuksista tai todeta, että jalat kaipaa lisää pihviä, jotta kyykkytulos paranee tai olkapään sivuun tarvitaan lisää lihasta että fysiikka on balanssissa. Vuosia yhdessä treenanneiden, ilot ja surut keskenään jakaneiden kaverusten kesken “oho, onpa ukko mintissä!” -heitto voi olla ihan paikallaan ja kiva juttu. Mutta muutoin on hyvä muistaa, että jos jotain (tuntematonta) ihmistä kiinnostaa mielipiteesi heidän pakaroista, rasvaprosentista, seksikkyydestä, vatsamakkaroista, ylipainosta, alipainosta, narukäsistä tai muusta fyysisestä ominaisuudesta niin he todennäköisesti tulevat kysymään sitä sinulta erikseen. Jos eivät tule, älä myöskään kommentoi.
Anna toisille mahdollisuus käyttää treenivälineitä ja laitteita silloin kun et niitä itse tarvitse. Aivan kuten et mene lauantai-iltana ravintolaan ja varaa itsellesi kolmea eri pöytää, älä myöskään varaa itsellesi niitä välineitä, joita et käytä. Sarjojen välissä tauko saa kestää vaikka 15 minuuttia mutta siirry väliajaksi sivuun, jotta muut voivat käyttää välinettä tai laitetta kun huilaat. Voit tehdä myös neljän liikkeen pudotussarjaa mutta anna silloinkin toisten tehdä välissä jos tarve vaatii.
Tervehtiminen ja yleiset hyvät käytöstavat. Se, että salille syntyy hyvä fiilis ja henki onnistuu käytöstapojen osalta muutamalla hassulla lauseella. Näitä ovat esimerkiksi “moikka” ja “heippa” salin työntekijöille, jotka parhaansa mukaan koittavat rakentaa sinulle mestan, jossa olisi kiva treenata, ehkä kiva jos samat heittää kanssatreenaajille. “Anteeksi, voinko tehdä tässä välissä?” ja “Tarviitko tätä vielä?” kun haluat käyttää treenivälineitä toisten kanssa. “Oho, sori en huomannut” kun sattuu jokin kömmähdys ja “kiitos!” kun joku auttaa sinua. Tässä oikeastaan kaikki tarvittava eli mistään käyttäytymistieteen syvemmästä oppimäärästä ei ole kyse.
Kuvaaminen. Monella salilla toisten ihmisten luvatta kuvaaminen on kiellettyä ja joka tapauksessa vähän hölmöläisten hommaa. Usko tai älä, moni ei halua itsestään kuvaa sosiaaliseen mediaan, ei edes päätymällä kuvasi tai videosi taustalle. Toisaalta kuvaaminen on monesti ihan kiva ja hyödyllinen juttu, jolla jakaa kyykkytekniikkaa valmentajalle ja onnistumisia ja treenifiilistelyitä omalle sometilille. Pidä tällöin huoli, että videolle ei päädy muita ihmisiä tai käy ainakin kysymässä, että onko ok kuvata samalla kun he treenaavat. Älä kuvaa mitään salin pukuhuoneessa. Kukaan ei halua tulla suihkusta pyyhe olkapäällä suoraan sinun Facebook-liveesi.
Hygienia. Salia varten ei tarvitse käydä erikseen kampaajalla tai ajamassa partaa että olisi riittävän fiini treenaamaan. Moni salikävijä toivoo, että esim. tuoksun suhteen vältettäisiin ääripäitä. Eli ennen salille tuloa älä käy pulahtamassa Hugo Boss -partavesitynnyrissä ja jos jostain syystä itse tai treenivaatteet tuoksuvat vahvasti hieltä, navetalta, rankkitynnyriltä, rotanmyrkyltä tai kalmalta niin tee asialle tarvittavat toimenpiteet. Jos käyt saunassa ja kun peflettejä on tarjolla niin niitä on kiva käyttää niin ei tarvitse istua vasten toisten pyllyhikeä. Vessassa käynnin jälkeen on myös kiva jos pesee kädet.
Semmoista. Eli lopulta kyseessä on neljä isompaa otsikkoa, joihin sitoutuminen pitäisi onnistua keneltä tahansa tolkun tyypiltä. Niillä saadaan aikaan maagisen hyvä tunnelma salille, jossa kaikilla mihinkään ominaisuuteen, lähtötilanteeseen tai tavoitteeseen katsomatta on mukava treenata.
Eli ei muuta kuin kaikkea parasta salitreeniin ja ennen kaikkea ensikertalaiset rohkeasti mestoille, moni sitkeä stereotypia on murtunut jo vuosia sitten. Uskoisin, että harvalla salilla enää törmää totaaliseen öykkäröintiin.
Jos haluat heittää kommentteja tai ottaa osaa keskusteluun, se onnistuu Facebook-sivuillamme TÄÄLLÄ.
Jos hyvähenkinen ja siisti mesta aloittelijasta edistyneemmille kiinnostaa niin ainakin meille Pasilaan olet tervetullut. Osoite on Pasilankatu 10, 00240 Helsinki.
Eka treeni on aina ilmainen ja valmennuksiin tarjotaan maksuton konsultaatio, lisätiedot TÄÄLTÄ.
Tervetuloa. :) -Joni
PS. Jos tykkäsit tekstistä, alla nappulat joista voi laittaa jakoon, arvostan jokaista klikkausta suuresti.